Minä köyhään päähän sillan
Aku lahir di ujung jalan yang sepi
synnyin varhaiskevääseen,
di awal musim semi yang masih dingin,
jälkeen helmikuisen illan
setelah malam Februari
pyhäaamuksi vaihtuneen.
yang berubah menjadi pagi yang suci.

Minä tiedän kyllä tieni
Aku tahu jalan hidupku
olen suuri, olen pieni.
aku besar, aku kecil.
Milloin kaiken tuhoisin,
Kadang saat segalanya hancur,
suotta uhosin.
aku berlebihan dalam berbangga.

Minä jaksan uupumiseen,
Aku bisa bertahan meski lelah,
mutta kauemmaksi en.
tapi tidak bisa pergi lebih jauh.
Missä toiset löytää klisheen,
Di mana yang lain menemukan klise,
sinä vaistoat ihmisen.
kamu merasakan kemanusiaan.

Sinä kysyt, minne menen,
Kamu bertanya, ke mana aku pergi,
etkä suinkaan, kanssa kenen.
dan bukan dengan siapa.
Meill' on tahto nisäkkäin
Kita memiliki keinginan sebagai makhluk hidup
olla sisäkkäin...
untuk saling terhubung...

Aina kanssain joudut sä seikkailuun.
Selalu bersamaku, kamu terjebak dalam petualangan.
Senkin ymmärrän, mitä en.
Aku mengerti hal-hal yang tidak aku mengerti.
Saanko olla tässä
Bolehkah aku berada di sini
sua löytämässä?
mencarimu?

Vaikka kadoksiin ryyppäisin kaiken muun,
Meski aku bisa melupakan segalanya,
koskaan unohtaa voi sitä en:
aku takkan pernah lupa:
sinä rakastat minua pienestä pitäen.
kamu mencintaiku dari kecil.

Purjehdimme eksyksissä.
Kita berlayar dalam kebingungan.
Tuuli tulee kauempaa.
Angin datang dari jauh.
Neuvot väylän sinne missä
Petunjuk membimbing ke tempat
emme löytäisi majakkaa.
di mana kita tidak menemukan mercusuar.

Lämpö rinnan, liike lanteen...
Hangat di dada, gerakan pinggul...
nimes piirrän taivaan kanteen,
aku menggambar namamu di langit,
kun me siellä yövytään,
ketika kita menghabiskan malam di sana,
sinne syövytään...
di sana kita tenggelam...

Ehkä jossain vuoristoissa
Mungkin di suatu pegunungan
reitti löytyy ihmsieen.
jalannya ditemukan oleh manusia.
Ehkä maailmalta poissa.
Mungkin jauh dari dunia.
Ehkä kauhuissa liikenteen.
Mungkin dalam ketakutan lalu lintas.

Minä hapuilen sun kättä,
Aku meraih tanganmu,
sulle tarjoon empimättä
tanpa ragu aku tawarkan
tuskan jokaikisen,
setiap rasa sakit,
käden hikisen...
tangan yang berkeringat...

Enkö koskaan vie sua seikkailuun?
Apakah aku tidak akan membawamu berpetualang?
Mitä tajuan? mitä en?
Apa yang aku mengerti? Apa yang tidak?
saanko olla tässä
Bolehkah aku berada di sini
meitä löytämässä
mencari kita?

Vaikka kadoksiin ryyppäisin kaiken muun,
Meski aku bisa melupakan segalanya,
koskaan unohtaa voi sitä en:
aku takkan pernah lupa:
sinä rakastat minua pienestä pitäen.
kamu mencintaiku dari kecil.